JOJOILUA

Olen kirjoittanut muutaman kerran aikasemmin ( jo kuukausia sitten viimeksi) kuntoprojektistani. Siitä miten raskauksien ja lasten myötä oma liikkuminen on ollut " jojoilua " eli todella epäsäännöllistä. Jonain päivänä aina päätän, että NYT alkaa ruokavalio remontti ja NYT alkaa säännöllinen liikunta. Kuitenkin jostain syystä se aina loppuu aika lyhyeen. Joskus tulen itse kipeäksi, joskus taas lapset tulevat kipeäksi ( enkä silloin raaski ottaa aikaa itselleni ) joskus vaan karkinhimo vie voiton ( aika usein ) ja mitä milloinkin. Saan ehkä muutaman kilon painosta tiputettua, mutta kun se ei vielä missään näy, eikä tunnu, saatan taas retkahtaa syömään huonosti jos liikuntaan on jostain syystä tullut tauko. Tämä on ollut nyt tällaista oranavanpyörää viime vuodet. Todella rasittavaa..

Entisenä kilpaurheilijana olen tottunut siihen, että mulla on valmentaja ja tarkat ohjeet siitä miten treenaan ja syön. Oon aina ollut semmoinen ihminen, että kaipaan asiat kirjallisena. Haluan nähdä ne paperilla, silloin se tuntuu jotenkin todellisemmalta ja järkevämmältä ( vaikka kyllä tiedän itsekkin miten pitäisi syödä ja liikkua )

Vaihdoin liikuntakeskusta kun muutimme ja olen ollut nyt jäsenenä muutaman kuukauden liikuntakeskus Foreverissä. Oon ollut todella tyytyväinen heidän palveluihin ja tiloihin, eikä matkoihinkaan mene kuin autolla reilu viisi minuuttia. Eli puitteet liikunnalle olisi hyvät, eikä treenejä voi perua nyt oikeen matkoihinkaan vedoten. Pitäisi vaan saada sellainen pidempi ehjä treenijakso, että saisi jotain tuloksia aikaan niin sitten ei enään haluaisi päästä siitä hyvästä fiiliksestä irti ja palata taas epäsäännöllisyyteen.

Oon yrittänyt miettiä niitä syitä, miksi en saa pidettyä itseäni niskasta kiinni edes ruokavalion suhteen silloin jos jostain syystä liikuntaan tulee tauko? Eikö silloin olisi vieläkin tärkeämpää painonpudotusta ajatellen edes syödä terveellisesti jos liikkumaan ei pääse? Miksi teen aina kuitenkin juuri toisinpäin? Ehkä mulla pitäisi olla joku konkreettisempi tavoite mitä päin puskea?

Olisi kiva kuulla jos siellä on muita samojen asioiden kanssa kamppailevia, mistä saatte motiaaviota? Ja miten pienten lasten vanhempina saisi paremmin otettua sitä aikaa myös itselle?  Ikuisuus kysymyksiä ja kaikennäköistä ollaan koitettu, mutta silti ei jotenkin ole toiminut, ainakaan säännöllinen liikunta..

Itsestähän tämä kuitenkin on pääsääntöisesti kiinni vaikka vaikeuttavia tekijöitä olisi. Oikea "kanava" päälle ja pysyä siinä. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty : )